Pessimisti ei pety

Pienestä saakka olen ollut todella huono pettymysten suhteen. Jos jokin asia muuttuu, se tuntuu olevan ihan ylitsepääsemätön juttu sillä hetkellä. Ehkä se johtuu siitä ettei minulle ole käynyt mitään todella isoja pettymyksia tai suuria elämänmuutoksia jotka olisi "opettaneet". Elämä on ollut melko hyvää koko parikymmentä vuotta.

Olen oppinut suojelemaan itseäni pessimistin asenteella. Mietin aina mikä voi mennä vikaan ja olen varautunut pahimpaan. Olen helposti innostuva ihminen, en malta odottaa esimerkiksi matkoja tai hauskoja juhlia, vaan se pitäisi tapahtua heti. Pelkään, että sinä odotus aikana jokin menee pieleen ja tämä kovasti odottamani tapahtuma ei toteudukkaan. Saan kovan hepulin, itku-potku-raivarin, jos odottamattomia muutoksia tulee. Sillä hetkellä elämä ei tunnu voittavan, vaan kaikki on pielessä. Emil jo tietääkin, että antaa minun olla sillä hetkellä ja kun saan vähän aikaa prosessoida niin monesti huomaa, ettei se asia nyt ollut niin ihmeellinen. Sitä huomaa kuinka tyhmästi käyttäytyi, ja elämä voittaa.

Olen kovasti miettinyt mistä tämä johtuu, onko tähän jotain 'parannuskeinoa' vai olenko vain niin tunteellinen vai jopa sekaisin? Näytän tunteeni 100 prosenttisesti, jos itkettäää itken ja jos naurattaa nauran, en vain jotain siltä väliltä. Luin juuri lukio kavereiden kommetteja meidän joistain papereista, ja kommenteissa luki suurimmaksi osaksi, että olin posiitivinen. Olenko niin hyvä kätkemään tämän sisäisen pessimistin vai luokitellaanko nauravainen tyttö aina positiiviseksi. En ole koskaan ollut mikään 'tästä selvitään' tai 'kaikki kääntyy vielä parhain päin' - tyyppi.

Olenko sitten pessimisti vai realisti, haluaisin muuttua enemmän positiivisempaan suuntaan, ja se voisi olla tämän vuoden tavoite. Ensimmäisenä pitäisi saada tämä pettymys juttu kuriin. Voinhan olla positiivinen, mutta pettymys on sitä suurempi jos jotain menee pieleen..

Kokeilussa : Kampela

Kaikki ovat varmaan kuulleet kampelasta, niin minäkin, en oikeastaan edes tiennyt, että ihmiset sitä kauheasti söivät. No nyt satuin jostain syystä ostamaan kampelaa, sitä on oikeastaan melko paljon täällä tarjolla, niin kuin muitakin kalavaihtoehtoja kuin vain lohta. Rakastan kalaa, joten oli pakko kokeilla. Se näytti, nooh, valkoiselta ja tosi merenelävältä.. Olin googlettanut vähän kuinka kauan sitä pitää paistaa ja olisiko parempi pannulla vai uunissa, mutta päädyin lopulta paneroimaan fileet.

Kampelan valmistus

Panerointia varten erottele kulhoihin jauhot, kananmunat ja korppujauho. 

Kuivaa fileet ja mausta suolalla ja pippurilla. Käytä ne ensin jauhoissa, sitten kananmunassa ja lopuksi korppujauhoissa ja laita kuumalle pannulle missä on pohjallinen (tai vähän vähemmän) öljyä.

Paistoin fileetä puolellaan noin 1-1,5 minuuttia. Laita valmiit fileet paperin päälle lepäämään ja valuttamaan ylimääräiset öljyt pois.

Lisukkeet

Pilko lisukkeet omaan tapaan ja laita uuni pellille. Maustoin kaikki vähällä öljyllä, suolalla ja pippurilla. 

Jugurtti kastike

Käytin Turkkilaista jugurttia, johon lisäsin oman maun mukaan

-sinappia

-vähän suolaa

-pippuria

-sokeria

-sitnuunan mehua

-ruohosipulia

Tänään kokeilussa turska! ;)

Viikon kauneustuotteet

En ole ikinä panostanut kalliisiin kauneuden hoito tuotteisiin. Minulla on ollut hyvä iho jopa läpi teini aikojen, joten en ole kokenut tarvetta kalliisiin ihme tuotteisiin. Olen pärjännyt loistavasti perus marketti kamalla. Mielummin panostan vaikka kalliiseen käsilaukkuun, jonka muut voivat nähdä kuin saman hintaiseen naama rasvaan. En millään kritisoi niitä jotka ostavat kalliita kauneustuotteita, minä vaan en itse sitä halua. 

Minulla ei ole suuria kauneusrutiineja, en välttämättä edes pese kasvoja joka päivä ja saatan mennä meikit päässä nukkumaan. Nämä tuotteet ovat kuitenkin sellaisia joita käytän viikoittain. 

Tanskaan on tullut uusi kauppa 'Normal' jossa myydään kauneus-, hyvinvointi- ja kodin hoitoon liittyviä tuotteita halvalla. Sieltä on tullut ostettua jo vaikka mitä ja esimerkkinä tämä kasvo maski. Käytän sitä kerran tai kaksi viikossa, ja olo on käytön jälkeen on niin raikas ja puhdistunut, että kyllä on kolmen euron arvoinen tuote!

Doven summer glow on ollut käytössä jo monta vuotta. Miulla on muutenkin normaalia suomalaista tummempi iho, mutta sitä on mukava pitää talvella yllä sekä valmistautua kesään. Ei jätä miulla ainakaan mitään raitoja tai läikkiä. Se tuossa rasvassa on huonoa, että se on aika voimakkaan tuoksuinen ja kestää todella kauan kuivua. 

Äitillä on aina ollut Dermosilin tuotteita ja tuota face washia löytyi aina kylppäristä, joten pitihän se saada omaankin kotiin. 

Saatiin Emilin kanssa toissa jouluna tuollaiset Dermosilin tuote pakkaukset joissa miulla oli tämä winter berries body lotion sekä winter berries shower gel. Emilin paketissa oli Challenge shower gel ja deodorantti. Kummatkin tuoksut ovat ihan taivaallisia. Nuo pumppu pullot on myös käteviä sekä todella kauniita kylppärissä.

Miulla on todella lättänät hiukset jos niihin ei laita mitään aineita. Löysin tuollaisen Root Lifting sprayn Mataksesta ( paikallinen Emotion ). Laitan aina suihkun jälkeen kosteisiin hiuksiin ja aamulla tukka on ihanan tuuhea. 

Nämä kynsilakanpoistopurkit ovat olleet in jo varmaan vähän aikaa, mutta miulla ollut käytössä vasta muutaman kuukauden. Tigerin purkki maksaa varmaan pari euroa ja sen käyttö on maailman helpointa. Ei tarvitse enää vanulapuilla leikkiä ja pilata pöydän pintoja kynsilakka purkin kaatuessa ( on saattanut miulle käydä ). Miulla on kynnet nykyisin koko ajan lakatut sen takia, että ne on niin helppo poistaa tällä pikku purnukalla.

Lumenen Bright now tuotteet ovat olleet käytössä jo muutaman vuoden. Aloitin naaman rasvailun vasta varmaan 18 vuotiaana jolloin äiti pakolla osti tätä Lumenen Bright now kasvo rasvaa. Mutta rasvan ihana tuoksu on saanut ostamaan lisää.