Niinkuin kaikki tietävät, lauantaina, ystävänpäivänä, Tanskaa ja koko muuta maailmaa kohtasi suru. Yksi isku lisää sananvapautta vastaan. Olimme iskun aikaan Kööpenhaminan keskustassa nauttimassa ystävänpäivä lounasta. Otimme hauskoja kuvia Emilin kanssa, suunnittelin miten aion hehkuttaa ihanaa ystävänpäivää blogissa, syötiin hyvää ruokaa ja käytiin keilaamassa. Illalla kotiin tultuamme luin netistä mitä oli tapahtunut.. Olo oli sanoinkuvaamaton, miten tällaista voi tapahtua täällä?? Pohjoismaat pitäisi olla yksi maailman turvallisimmista paikoista, mutta sellaista paikkaa ei taida enää edes olla olemassa. Nyt tuntuu, että enhän minä voi kertoa muille minun ihanasta päivästä, kun samaan aikaan kaksi ihmistä sai surmansa vain kilometrien päässä sieltä missä vietimme hauskaa! Mutta eikös tämä ole juuri sitä, mitä tämä hyökkääjä-hirviö haluaa? Enkä halua antaa hänelle minkäänlaista valtaa!
Nyt pari päivää iskujen jälkeen pelko on vielä läsnä. Emil meni tänään normaalisti töihin ja on pakko myöntää, että pelko on koko ajan läsnä sisimmässä.. Mitä jos näitä iskuja tulee lisää? Mitä jos seuraavana kohteena ovat vain viattomat ohikävelijät? Mitä jos..
Ei saisi antaa pelolle valtaa, sillä sitähän näillä iskuilla haetaan, eikä heitä saa päästää niskan päälle tässä asiassa, ei missään asiassa!
Kuvat on netistä löydetty
Noi on kyllä niin kamalia noi iskut :/ Mä olin just töissä kun tuo tuli telkkarista, pysähdyttiin sitten katsomaan sitä. Ja varmasti tulee pelko tuollaisen jälkeen, muakin vähän hirvitti sen Sydneyn ampumisen jälkeen vaikka en Sydneyssä asukaan...
VastaaPoistaNoista iskuista on muistuttamassa poliisit kaduilla ja juna-asemilla automaattiaseet käsissä.. aika pelottavaa!
PoistaNyt vaan otettava missimäinen asenne : ' toivon maailmanrauhaa ' :)